Näin se taas kuluvi aika ja on taas perjantai. Minä olen vähän huppelissa. Kolme lasia valkkaria lasten nukkumaan käynnin jälkeen. Vähempikin tekisi vähän huppeloituneen olon tämän selvän kauden jälkeen. Yksi sitä kai piti ottaa mutta vähän karkasi räpylästä. Se on loppu nyt, ei niinkään viini, sitä on vielä mutta minun "ryyppäämiseni" tälle erää. Eihän tässä mitään perseitä pitänyt ottaa mutta täytyy kyllä myöntää että olen aika huppelissa. Jokohan ne elinajanodotteet alkavat rapista? Jaa, en oikeastaan välitä. On aika hassua olla huppelissa, otetaanpa vielä kun lasin pohjalla on vielä jotain.

Katselin tänä iltana keskiviikkona tulleen neljäkymmentäviisi minuuttia. Siinä käsiteltiin asuntomessurakentamista. Kuinka asuntomessutalojen tavoitehintalaskelmat heittävät häränpyllyä kun rakennuskustannukset nousevat. Takarajat uhkaavat lähestyä ja valmista on saatava hinnalla millä hyvänsä. Kuulemieni huhujen mukaan Hämeenlinnassa messujen saldo oli kaksi itsemurhaa ja viisi avioeroa. Tiedä häntä? Espoossa taas yhtiöiden rakentamat kokonaisuudet menivät huonosti kaupaksi ja kun viimeksi satuin käppäilemään siellä niin monet asunnot vaikuttivat olevan tyhjillään. Mutta unelmilla on hintansa ja 45:n perusteella se on muutama satatuhatta. Minusta se tuntuu aika suurelta summalta. No kaikella on hintansa ja suurimmalla osalla ei ole varaa maksaa. Alla oleva kuva on Espoon asuntomessujen rakennustyömaalta Kauklahdesta keväältä 2006.

Toinen käsitelty aihe oli riskiraskaudet. Riskiraskauksien määrä on nousussa ja syinä pidetään synnyttäjien iän nousua, keinohedelmöityksiä ja elintasosairauksia. Kyllä minä olen joskus ajatellut että seuraavalla kerralla jokin voi mennä pieleen. Ei tämä onni kai välttämättä voi loputtomiin jatkua. Raskauksien aikana ei ollut suurempia ongelmia. Juniorin hengenlähdöstä ei raskauden aikana nähty mitään viitteitä. Raskaus oli normaali mutta lapsi kuoli, sydän vikaan. No joo, se minusta! En edes osaa kuvitella millaista on esim. maata sairaalasängyssä raskausviikolta 25 peläten koko ajan että lapsi syntyy, liian aikaisen. En tajunnutkaan että joka kuukausi naistenklinikalla syntyy 1-2  puolen kilon keskosta. Ajattelin että sellaiset olisivat vain satunnaisia tuttavuuksia. Joka toinen puolikiloisista vauvoista jää henkiin ja vain joka viides niistä on terve. Karuja lukuja, totta tosiaan.