Tuossa lasten kanssa taloa koristellessa ajattelin sitä kuinka paljon roskaa tästäkin parin päivän juhlasta tulee. Minä en niinkään ajatellut niitä sotkettuja kaupungin katuja vaan ihan näitä serppari ja ilmapalloroskia. Mutta koristelu on olennainen osa minun vappuani.
Meille on tulossa kyläilemään muutamia tuttavaperheitä. Kohta meidän tanhuoilla vipeltää suuri lauma eri ikäisiä tenavia ja muutama koira. Kyllä siinä varmaan ääntä riittää.Täällä on tänään ollut aurinkoinen päivä mutta tuuli on ollut melko kylmä. Ulkona ei kovin kauaa viihdy ilman takkia. Koristelin terassinkin eli siellä kelpaa sitten istuskella ja katsella kun lapset leikkii.
Hauskaa vappua!
Pelicans julkaisi pari uutta pelaajasopimusta. Minun täytyy rehellisesti myöntää että olen sellainen humanistityttöretku, että vaikka tykkäänkin urheilusta niin nimi Marko Jantunen varsinaisesti sanonut minulle mitään. Komarovin nimi oli tuttu siitä Jokelan taklauksesta finaalipeleissä. Joten minä olen täysin väärä ihminen sanomaan hankintojen tasosta.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
FC Lahti voitti HJK:n joten nyt on tämän kauden voittotili veikkausliigassa avattu. Pelin taso ei kuulemma paljon lämmittänyt. Molemmat joukkeet kun tyytyivät roiskimaan palloa minne sattui.
Telkkarissa oli muutama päivä sitten juttua siitä, että useat ihmiset katsovat sarjoja DVD:ltä ennen kuin kausi on päättynyt Suomen telkkarissa. Syynä pidettiin sitä että "mulle heti kaikki nyt"- yhteiskunnassa ihmiset eivät jaksa odottaa seuraavaa jaksoa viikkoa vaan haluavat nähdä ratkaisut heti. Tämä on mahdollista koska Suomessa ollaan sarjoissa niin paljon jäljessä esim. Yhdysvaltoja.
Itse myönnän suoraan aina joskus lukevani kirjasta 2-3 viimeistä kappaletta illan päätteeksi, koska en muuten raatsi lopettaa mukaansatempaavan, jännittävän kirjan lukemista ja käydä nukkumaan. Joskus käy niin, että kirja latistuu kun loppuratkaisut on nähty. Silloin kirja jää kesken. Lisäksi käyn katsomassa ulkomaisten tosi-tv ohjelmien kotisivuilta voittajia ja putoamisjärjestyksiä. Minusta tuntuu kivalta kun tiedän mitä tapahtuu. Voin ajatella että nuo ilkiöt selvisivät vielä tuosta mutta tiedät etteivät he voita vaan putoavat pian.
Päijät-Häme on saanut uuden lintulajin. Sadat lintuharrastajat bongasivat mustajalkatyllin Pukkilan Kanteleen tulva-alueella viikonvaihteessa. Laji on 302. Päijät-Hämeessä. Kottaraisen kokoinen pikkukahlaaja häipyi Kanteleelta maanantaina.
Mustajalkatylli on Euroopassa taantuva laji. Sitä tavataan Suomessa lähes vuosittain. Sisämaassa on kuitenkin vain muutama havainto. Kanteleen havainto on myös poikkeuksellisen aikainen. Mustajalkatylli pesii Euroopan rannikkoalueilla. (lähde)
Taro toimi tänä aamuna meidän karvaisena herätyskellona. Se alkoi haukkua siinä vähän ennen puolta kuutta. Jos tuommoinen peli jatkuu niin minä alan kyllä kouluttamaan sitä koiraa. Koska siitä ei tule mitään jos ravataan pitkin taloa kuuden aikaan räksyttämässä. Minä en puhu koiraa, joten en tiedä mikä oli Taron murhe, josta hän meille halusi kertoa. Ehkä se vain heräsi ja tahtoi seuraa. On se kylläkin aikas ihana karvaturri. Sillä saa anteeksi muutamat aikaiset aamuherätykset?
Jannu on lähtenyt töihin ja Poika lähetetty kouluun. Nyt ollaan ihan nelistään, minä, pikkulapset ja koira. Mitähän tehtäisiin? Nyt ainakin täytyy mennä keittelemään aamupuuroa.
Lahdessa on alettu tasteilla töhrijöitä vastaan valvontakameroilla. Ei ne nopeasti huitaistut graffitit ja tagit minusta mitenkään erityisesti maisemaa paranna. Toivottavasti menee viesti perille, että töhrimisestä voi jäädä kiinnikin. Voisi jäädä joltain maalit hankkimatta?
Meillä oli aiemmin koira, Nitta, joka jouduttiin lopettamaan vatsaan tulleen syövän takia. Nitan Jannu sai tutultaan "perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten takia". Puhuttiin välillä, että uuden koiran voisi hankkia. Puhuttiin roduista, koosta, harrastusmahdollisuuksista yms. Minä halusin harmaan norjanhirvikoiran tai staffin. Jannua kiinnosti dobermannit. Poika tahtoi sakemannin.
No eilen meille tuli illalla uusi otus taloon. Jannu oli hankkinut uuden koiran. Kysymyksessä on aikuinen sekarotuinen, joka luovutettiin uuteen kotiin ulkomaille muuton takia. Joku tuttu oli taas tuntenut jonkun tutun, joka tiesi että meillä oli koiran paikka tyhjänä yms. Ei se uusi Nitta ole, ihan eri näköinen ja oloinen otus. Se on Taro!
Pääsiäisen aikoina sortui sitten tie NASTOLASSA, ei siis Heinolan Vierumäella vaan Nastolan Mäkelässä. TV-kanavat sijoittivat sortumaa koko pääsiäisen ajan väärään kuntaan eikä siinä mitään, olivat varmaan saaneet tiedot jostain muualta, Tiehallinnolta tai jostain. Sortuman kerrottiin olevan Vierumäen ja Seestan liittyminen välillä. Vierumäki on Heinolassa ja siinä oli tarpeeksi tietoa sijaintifaktaan. Ei sillä mitään, että sortumasta oli matkaa Vierumäkeen kymmenkunta kilometriä. Tai että sortumasta oli Heinolan rajalle usempikin kilometri. Sortuma oli aivan selvästi Nastolan puolella.
Autoilevalle kansalle on todellakin yksi lysti minkä kunnan puolella liikenettä haittaava sortuma oli tapahtunut. Riitti, että se on Vierumäen ja Seestan liittymän välillä ja haittaa liikennettä etelän suuntaan. Siinä oli ne faktat!
Kuulin juuri, että Jouko Karjalainen tulee Suomen yhdistetyn päävalmentajaksi.
<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" /><?xml:namespace prefix = w ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:word" />
En oikein tiedä miksi tämä veikkausliigakausi alkoikin näin aikaisin. Vuonna jolloin kuningas Litti pelasi FC Lahdessa kausi alkoi 7. toukokuuta ja viime vuonnakin kausi alkoi 28. huhtikuuta. Kohtahan täällä kiroillaan helmikuussa kun porukka ei ole saanut kenttiä kuntoon kauden alkuun mennessä. Tilanne Lahden stadionilla oli kuvan mukainen 19.4.2006. Lunta oli maassa ja aurinkokatsomossa, ei sentään kentällä ja vettä, rakeita ja räntää satoi vaihtelevalla innolla aina silloin tällöin.
Ottelu itsessään oli taas taattua lahtelaista kauden alun laatua!
Tänään on vielä edessä ilta ulkona. Olen menossa katsomaan FC Lahden kauden avauspeliä Lahden stadionille. Vastassahan on FC Inter. Lahden nurmi on kuulemma hyvässä kunnossa, se mainittiin jopa eilisessä Helsingin sanomissa sekä urheiluruudussa joskus pääsiäisen tienoilla.
Minulla on ihan ilmaisliput, joita paikallinen puhelinyhtiö jakeli. En ole vielä varma, onko kukaan lähdössä mukaani, vai saanko mennä ihan yksin. Mutta ei muuta kuin mustaa päälle ja stadikalle!
7.3.2006 PELICANS-HIFK 2-1
Olimme ottelussa koko perhe. Minä olen meidän perheestä se kaikkein kiinnostunein urheilusta. Yritän opettaa lapsiani kiinnostumaan urheilusta sekä harrastuksena sekä viihdykkeenä. En vain ole aivan varma että antaa jääkiekko jollain tavalla huonoja vaikutteita. Jollain tavalla tuntuu pahalta, että yleisö tuntui innostuvan enemmän siitä kun Helenius ja Schnabel alkoivat tapella kuin siitä että Pelicans teki maalin. Toisten muksiminen katsotaan kuitenkin kuuluvan jääkiekkoon joten olkoon. Mitäpä noista?
Peli oli tietenkin se oli hieno koska Pelsut voitti. Mutta ei kumpikaan joukkue kovin tasokasta jääkiekkoa esitellyt. Toinen nyt sai maaleja tehtyä yhden enemmän kuin toinen. Tietenkin Pelicansin kannattajana tuntuu hyvältä nähdä ottelu, jonka oma joukkue voittaa.
Jos joku oli paikalla ja näki sellaisen taaperon ihanassa Pelicanshaalarissa niin se ei kyllä ollut meidän taapero. Jannu ei antaisi minun pukea "puolustuskyvytöntä" lasta Pelicansasuihin. Minä saan kuulemma keimailla vaikka Pelicans-stringeissä (ei minulla sellaisia olekaan), mutta lapset pukevat kannatusasuja vasta kun he itse osaavat niitä pyytää. Minusta olisi kiva pistää nuorimmaisille jotain turkoosia pelikaanilogollista päälle, mutta meidän TPS-isukkimme ei halua antaa siihen lupaa. Hän ei TPS:n kannattajana halua pukea lapsille Pelicansasuja. Asia on sitten sillä selvä?
Jatkoajan otteluraportti Pelicans-HIFK ottelusta
Jätimme lapsemme Jannun vanhemmille ja hiivimme pääsiäisyönmessuun. Kuten jo kerroin Jannu on lähtöisin ateistiperheestä, joten kirkkoon meno ei siinä perheessä ole kovin suuressa suosiossa. Jannun isä kuitenkin uskoo siihen, että jokaisella on oikeus toimia oman uskonnollisen vakaumuksen perusteella, jos ei siitä ole haittaa yhteiskunnalla, ihmisille ja yksilölle itselleen. Minun eräs huono vaikutus Jannuun on juuri se, että Jannu liittyi kirkkoon. En tiedä vielä täysin miksi. Hän liittyi yhtäkkiä kirkkoon ennen ensimmäisen lapsemme syntymää. Jumalaan hän ei myönnä uskovansa, mutta hiljaisen, jossain olevan tiedostaminen tuntui Jannusta hyvältä sen jälkeen kun ensimmäinen lapsemme kuoli. Jannulla oli joku jota syyttää, joku joka ei yrittänyt väittää vastaan. Minulle Jumalasta ei ollut mitään hyötyä lapsemme kuoleman jälkeen. Minulle ei silloin ollut Jumalaa, oli vain minä ja maailmani. Ei ollut kipua, ei väsymystä, oli vain halu olla täydellinen, halu juosta. Ja sitten se kaikki kaatui
Tunsin syvää rakkautta miestäni, Jannua, kohtaan kävellessämme kadulla kohden kirkkoa. Hän on valtavan upea ihminen. Minulla on suuri onni saada elää hänen kanssa. Kuiskasin sen hänelle ja hän halasi minua. Sillä hetkellä liittomme tuntui vahvalta.
Kuvassa on poikani minulla ostama pääsiäiskukka. Poika lähti pääsiäiseksi entisten kasvattivanhempiensa kanssa Lappiin laskettelumatkalle. Pojalla on kavereita siitä perheestä, joten hänestä oli todella kiva lähteä vähän matkaan. Ei se muun perheen matkaohjelma häntä niin innostanut. Loppu perhe lähtee nimittäin huomenna päivemmällä Turkuun. Siellä asuu appivanhempani. Välillä sielläkin päin. Mieheni on lähtöisin ateistiperheestä, joten siellä päin ei sitten paljon "huudella" pääsiäisen kristillisestä sanomasta. Enkä minä tiedä onko sillä niin väliäkään.
Siivosin tänään. Mieheni oli tänään lomalla, joten hän oli lasten kanssa sillä aikaa kun minä rentouduin siivoamalla. Oli nimittäin aika outoa siivota kun ei ollut lapsia vahdittavana. Meidän Leevi on nyt suunnilleen 2,5 vuotias ja Nyyti reilun vuoden ikäinen. Poikani taas, hän on lähinnä teini-ikäinen, asiaa nyt sen tarkemmin määrittelemättä.
Tiistaina tuli televisiosta FST:lta dokumentti McLibel, joka kertoi McDonaldin herjausoikeuden käynnistä kahta aktivistia vastaan. Loppujen lopuksi McDonalds voitti oikeudenkäynnin, mutta oikeudenkäynti oli aiheuttanut suurta hallaa McDonaldsin imagolle.
Luin aikanaan Amerikan pikaruokakulttuuria solvaavan kirjan. Se oli välillä todella karua tekstiä. Ostin kirjan eurolla Anttilasta. Eric Schlosserin Pikaruokakansa, oli aika mielenkiintoinen, ei mennyt raha hukkaan. Kirjassa ruodittiin pikaruokatyöntekijöiden, perunatehtaiden ja teurastamoiden työntekijöiden työnteko-olosuhteita. Teurastamoille halutaan englantia osaamattomia latinalaisesta Amerikasta tulleita (laittomia) siirtolaisia. He tekevät paskat hommat huonolla palkalla mukisematta. Ja jos joku loukkaantui tai kuoli niin tilalle löytyi aina uusia työntekijöitä. Joku muu pikaruokamyönteinen olisi saanut aiheesta ihan toisenlaisen tarinan.
Minä kannoin korteni kekoon ja olin seuraamassa Suomen taivalta Eurooppa-Afrikan 2. ryhmän avauskierroksella. Kaikkihan sen tietää kuinka siinä kävi? Suomi voitti Irlannin 3-2 Jarkko Niemisen johdolla tai lähinnä Jarkko Niemisen ansiosta. Ainoastaan niistä pelit, joissa Jarkko Nieminen pelasi, olivat voitollisia.
Onhan se totta, että Jarkko Nieminen on eittämättä Suomen ainoa kansainvälisen tason tennispelaaja. Tällä hetkellä hän on kaksinpelin ATP-rankingissa sijalla 22. Seuraava suomalainen on Timo Nieminen sijalla 647. Näillä mennään eikä muuta voikaan.
Suomalaisten ATP-ranking 10.4.2006
Mieheni muutti viime vuonna aivan yllättäen pois kotoamme. Hän vain totesi töihin lähtiessään, ettei enää palaa töiden jälkeen. Se on aika hassu olo kun seisoo keittiössä ja katselee toisen perään eikä oikeastaan edes tajua ettei toinen ole tulossa takaisin. Pahaltahan se tuntui, koska minä todellakin rakastin (rakastan edelleen) miestäni. Oman ihastuttavan luonteeni takia en voinut millään tavalla näyttää, että asia minua olisi tippaakaan hetkauttanut. Omasta mielestäni erittäin vahvana ihmisenä nostin vain pääni pystyyn ja toimin kuten mitään erityistä ei olisi tapahtunut, vaikka minun maailmani tuntui luhistuneen kasaan. <?XML:NAMESPACE PREFIX = U1 />
Minulle jäi lapset, talo, irtainomaisuus ja auto mutta menetin jotain todella tärkeää. Menetin jotain todella tärkeää, rakastamani miehen. Minun olisi pitänyt osata sanoa se miehelleni mutta jääräpäisesti puskin eteenpäin niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mieheni sanoi minulle myöhemmin, ettei minun olisi tarvinnut kuin pyytää häntä palaamaan niin hän olisi tullut heti takaisin. Mutta enhän minä voinut nöyrtyä toisen edessä pyytämään sellaista asiaa. Minunhan piti näyttää ulospäin, ettei minuun satu. "mikään ei tunnu missään"
Yksi syvimmistä ongelmistani kun on se, että haluan aina olla vahva. Tunteiden osoittaminen edustaa minulle heikkoutta. Kyllä minä ymmärrän miestäni. Jollain tavalla hän oli saanut pitkään tuntea olevansa vain JOTAIN. En ottanut häntä tarpeeksi hyvin huomioon, pidin itsestään selvyytenä. Hän lähti koska en saanut häntä tuntemaan itseään rakastetuksi ja tärkeäksi minulle.
Sanoin kuitenkin kerran puhelimessa puhuessamme maagiset sanat. Se o iha vääri ettet sä oo tääll, kotonas. Mieheni tahtotila tulkitse ne niin että pyysin häntä tulemaan takaisin. Olisinhan minä pyytänyt häntä palaamaan takaisin jos olisin vain hetkeksi myöntää, että minun oli paha olla kun hän lähti. En minä tajunnut, että hän on valmis tulemaan takaisin jos minä vain pyytäisin. Omalla tavallani pyysin, hän tuli takaisin. Ja tarinamme jatkuu...
Aloitin blogin pitämisen keväällä 2003 ja jaksoin ylläpitää innostustani sellaisen vuoden verran ja sitten se vain hiipui menemään. Kivahan sitä oli silloin kirjoittaa kun jotenkin vaan juttusuoni sykki uusia ja uusia juttuja elävästä elämästä. Sekavaa tilitystähän se kaikin puolin olikin eikä sen kummempaa ole nytkään luvassa. Haluan vain taas vähän kirjoittaa, kertoa miltä tuntuu ja miten elämässä on mennyt. Voin taas julkisesti tilittää elämän outoutta ja ihmeellisyyttä. Eipä se sen ihmeempää. Minä, mies, muutama lapsi, koira ja omakotitalo Siitä voisi saada jotain kokoon?
