Kas hemmetti ne koulutkin alkavat loppua. Nythän minä saan tuon herttaisen ukkelin ilokseni koko päiväksi. Voin laittaa sen vahtimaan nappuloita ja lähteä itse rimpsalle. No ehkei kuitenkaan. Jotain kesätyöviritystä hänellä on mutta ei vielä. Kyllä tämä varmaan siihen menee että ensin nukutaan pitkään, sitten velttoillaan tietokoneella tai haahuillaan kylillä kavereiden kanssa. Minun kotiäitiys ei kyllä nyt ole kovin kovassa huudossa… Huutoa kyllä voi jossain vaiheessa kuulua kun Pojalle tulee erimielisyyksiä kanssani. Minähän en siis huuda mutta Poika saattaa äityä karjumaan minulle vastaan. Kesälomallahan ladataan akkuja seuraavaa lukuvuotta varten… ei heräillä ajoissa, ei autella äitiä kotona… Ei tehdä pihahommia… Tyyliin tee sinä kun olet mies talossa kun isäsi on töissä… Siinä vaiheessa Pojalle paukahtaa päähän että häh, mikä isä, onko mun isä jossain töissä. Muistan kyllä omasta nuoruudesta kesälomien ihanuuden… tuli kyllä oltua jonkun verran töissä. Yksi kaverini harrasti kesälomalla iltapäivään nukkumista. Hän piti puhelinta yöpöydällä, vastasi siihen kun mutsi soitti, kertoi olevansa heräillä, tekevänsä jotain ja jatkoi sitten unia.

Sain muuten kutsun yksiin lakkiaisiin, Mummon "veljen pojan tyttären pojan tyttären" lakkiaisiin. Ei se nyt ihan noin mennyt mutta tuosta ymmärtää idean… Kyllä minä tämän henkilön olen ehkä joskus jossain kissanristiäisissä tavannut… ehkä Vaarin hautajaisissa… tai sitten en… en ole ihan varma. On vain joku hassu tapa tunkea niitä kutsuja kaikenmaailman sukulaisille. Mummo on menossa sinne. Hän on palannut talvipakomatkaltaan Suomeen. Kävi katsomassa meidän vauvaakin. Ei ottanut poikaystäväänsä mukaan… No en olisi ehkä halunnutkaan tavata. Mummollani on joku ihme maaseutukammo… Kaikki on täällä niin junttia, likaista, epäselvää. Minun kotini on ainakin siisti… No mummo on mummo, ihminen joka ei paljon perusta elämästä kehäkolmosen ulkopuolella, kaupunkilaisakka.