Katselin eilen poliisi-TV:een. Siinä oli juttua Liikkuvan Poliisin Lahden yksikön ratsiasta Lusin jälkeen. Siellä oli poliisi puskassa tutkan kanssa ohituskaistan lopussa. Porukka veti siihen ihan urakalla ylinopeudella ja sakkojen kirjoitus rintamalla oli aikamoinen sutina. Lähti muutamalta korttikin pois. Oli varmaan tosi hyvä pääsiäisfiilis silläkin autoilijalla, joka veti yli sataaviittäkymppiä ajaen vielä ohituksen lopuksi keltaisella viivoituksella ja menetti korttinsa. Siinä varmaan ajatteli että olisi ehkä kannattanut jättää se viimeinen (toiseksi viimeinen, jokainen) auto ohittamatta. Eikä varmaan kyytiläisetkään kiitä kun matka loppuu siihen jos ei ole toista kortillista autossa. Ihmisellä nyt vaan on välillä niin kiire eikä autojen ohitse pääse ohituskaistan aikana jos ei aja ylinopeutta. Mutta joskus se kiire loppuu; kolariin, ratsiaan, läheltä pitäen tilanteeseen. Okei, en minä ymmärrä tolkutonta kaahailua. Kyllä mielestäni siinä vaiheessa kun ylinopeutta on ollut niin paljon että kortti lähtee on turha enää selitellä että hupsis, se oli vahinko. Jokainen (autokoulun käynyt) tietää ettei tässä maassa saa ajaa 150 km/h valtatiellä (tai siis missään yleisillä teillä).         

En myöskään ymmärrä miten joku voi olla niin tyhmä että rikkoo liikennesääntöjä törkeästi kun perässä on poliisiauto. Näin kerran Lahdessa erään auton kääntyvän vasemmalle risteyksestä josta ei saanut kääntyä kuin oikealle. Auton perässä oli aivan selkeästi poliisin teipitetty Mondeo eikä poliisit voineet jättää rikettä huomiotta. Luulen ettei kukaan voi olla niin röyhkeä että rikkoo lakia poliisit perässään joten tämän auton mieskuski ei varmaan tajunnut ettei risteyksestä saa kääntyä vasuriin vaikka paikalla oli määräysmerkki, pakollinen ajosuunta (ks. kuva) sekä liikennevaloissa vain nuolivalo oikealle. Mutta totuus on se että olen sortunut samaan virheeseen itse, rikkomaan tieliikennelakia (-asetusta?) kun perässäni oli poliisiauto, välissä oli kyllä yksi auto mutta silti maijallinen poliiseja näki aivan varmasti virheeni. Lahdessa on linja-auton lähellä sellainen ihmekaistahässäkkä nimeltään Paasikivenjakaja. Olin Aleksanterinkadulla ja menossa Jalkarantaan päin eli suoraan sen jakajan läpi. Seisoimme punaisissa valoissa, olin ekana jonossani. Valot vaihtuvat jakajan liikennevaloissa vihreäksi (mutta meille Aleksilla oli edelleen punaiset) ja arvaattekin varmaan että ponkaisin liikkeelle. Kuin muita ei lähtenyt perääni niin tajusin mokani. Olen nähnyt parin muunkin tekevän saman virheen ja "naureskellut" etten itse kyllä sortuisi siihen mutta kuinka kävikään. Mutta totuus on se ettei käynyt kuinkaan. Luulin että saan sakot mutta… Opin kuitenkin tärkeän läksyn. Liikennevaloja kannattaa seurata siitä lähimmäisestä tolpasta.