Vaikka olenkin omalla tavallani sosiaalinen niin minun on välillä äärettömän vaikea tulla toimeen ihmisten kanssa, käyttäytyä korrektisti. Minulta puuttuu kyky ymmärtää miltä sanani tuntuvat vastapuolesta. Saatan loukata ihmisiä varomattomilla kommenteilla. Vaikutan helposti tylyltä ja omahyväiseltä. En vain osaa esittää asioita korrektisti. En myöskään osaa lukea ihmisten tunteita heidän kasvoiltaan tai ruumiinkielestä. Siten en välttämättä huomaa miten pahalta sanani tuntuvat toisesta koska en osaa lukea hänen kasvoiltaan ja eleistään loukkaantuneisuutta. Saan helposti pienetkin konfliktit kasvatettua valtavaksi kiistoiksi vaikka omasta mielestäni en ole tehnyt mitään väärää. En vain osaa lopettaa ajoissa. Minua on myös syytetty ilmeettömyydestä, tapahtui mitä tähän niin kasvoillani on tympääntynyt ja ylimielinen katse. Joidenkin on vaikea uskoa etten ole paha ja kylmä ihminen, olen vain ajattelematon, kyvytön ymmärtämään sanojeni vaikutusta. Olen myös oikeastaan täysin kykenemätön katsomaan ihmisiä silmiin tai edes kasvoihin kun he puhuvat minulle ja tämä usein tulkitaan töykeydeksi. Voihan jokainen ajatella miltä tuntuu puhua ihmisen kanssa joka katselee koko ajan ohitsesi kasvoillaan tylsistynyt ilme.       

Olen oppinut elämään tämän kanssa. Joku arvelikin että minulla voisi olla Aspergerin syndrooma mutta olen erimieltä. En minä ole saanut sellaista diagnoosia, en ole edes käynyt tutkimuksissa asian tiimoilta. Koska mitä väliä sillä miksi olen tällainen…Me voimme tehdä kaikenmaailman diagnooseja netin ja kirjojen avulla mutta…totuus voi olla toinen. Olen tietenkin tutustunut materiaaliin ko. oireyhtymästä, enkä koe olevani oikeastaan sellainen miksi AS-ihmisiä kuvataan. Mutta enempää en koe mitenkään tarpeelliseksi kommentoida, todistella mitä "oireita" löytyy, mitä ei. Koska jos minulla olisi Asperger niin se olisi havaittu varmaan todellakin jossain vaiheessa, olihan äitini lääkäri, hän olisi kyllä hoitanut minut tutkimuksiin jos minussa olisi ollut jotain pahasti vialla. Oikeasti en halua tulla määritellyksi "autistiseksi", olen mieluummin tällainen "riiamainen". Olen saanut syntymälahjaksi ne taidot mitä minulle on tarkoitettu ja loppuja voi opetella. Olen ikäni opetellut ihmisten välistä kanssa käymistä ja tottahan se kai on ettei sitä voi koskaan täysin oppia. Olen selvinnyt elämässä "luonteeni" kanssa tähän saakka ja jatkan selviymistä jatkossakin. Läheiseni tietävät etten tarkoituksella loukkaa… olen vain tällainen, höppänä. Olen Riia!