Huomasin Iines Jiin blogista linkin testiin, josta saa henkilökohtaisen elinajanennusteen. Testi liittyy Kakkosen Elämä Pelissä-ohjelmaan. Itse en ehtinyt tuota ensimmäistä jaksoa katsoa mutta se tulee näköjään uusintana sunnuntaina. Minun elinajanodote on tuon testin mukaan 87 vuotta ja kuusi kuukautta. Että tässä pitäisi jaksaa vielä porskutella yli viisikymmentä vuotta. Enpä oikein tiedä jaksaisiko… Minä nimittäin en halua tulla vanhaksi ja raihnaiseksi. Haluaisin aina olla vetreä ja elinvoimainen. Mutta totuus on se että kaikki vanhenee jos eivät kuole sitä ennen.

Tähän elinajanennusteeseen ei onneksi otettu mukaan vanhempieni elinvuosia. Se laskee jonkun verran odotettani. Vaikka mielestäni isäni kuolemalla päälle kolmikymppisenä auto-onnettomuudessa ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten pitkään minä elän. Edes ajotavat eivät voi olla periytyneet koska en oikeastaan muista isääni, enkä sitä miten hän ajoi. Tämän hetkisen käsityksen mukaan isä nukahti rattiin ja ajautui ulos tieltä. Ja minähän en tietenkään (täydellisenä ihmisenä) aja koskaan väsyneenä. Ja onko äitini kuolemalla vajaa viisikymppisenä syöpään mitään tekemistä sen kanssa kuinka pitkään elän. Isovanhempani antaisivat paljon paremmat näkymät sukuni pitkäikäisyyteen. Kaikenlaisia tietoja voi kysellä ja niistä voi sitten tehdä johtopäätöksiä. Oikeellisuudesta ei sitten tiedä tässä julmassa maailmassa.

Äitini on kyllä suurena vaikuttajana siinä että eliniänodotteeni oli noin "korkea" tämän testin perusteella. Äitini opetti terveelliset elintavat ja sytytti rakkauden liikuntaan. Painoindeksini on tällä hetkellä 20,5. Harrastan kuntoliikuntaa, juoksen, pyöräilen, rullaluistelen ja talvella sitten hiihdän ihan mukavan pituisia lenkkejä. Aloittelin myös jumpan tuossa paikallisessa koulussa ja talvella menen sitten ystäväni kanssa pelaamaan kössiä kerran-pari viikossa. Meillä vedetään kasviksia päivittäin ja marjoja ja hedelmiä useamman kerran viikossa. En polta ja tällä hetkellä en juo alkoholia, en ole vielä sisäistänyt miten aion alkoholin saralla tästä jatkaa kun olen nyt "vapaa". Verenpaineeni on varsin alhainen (tuota testiä varten otin kotimittarilla 98/66). Testiä tehdessä olin jokseenkin tyytyväinen elämääni ja lapset ja mies aiheuttivat mielestäni vain harvoin ongelmia. Ystäviä on ja kulttuuriakin tulee harrastettua silloin tällöin. En tiedä että mikä merkitys kaikilla kysymyksillä oli mutta yritin kaikkeni että olisin tosi rehellinen. Nimimerkillä kävinhän kesällä teatterissa, enkö käynytkin

Paheeni ei tuossa testissä tullut esille, syön nimittäin mielelläni sipsejä, kolmioleipiä, täytettyjä patonkeja, karkkia ja jäätelöä yms. ruokailujen välissä. No oikeastaan tuota tapahtuu vain ajoittain, en minä nyt koko aikaa jaksa mässäillä. Esimerkiksi kaupassa käydessäni (jos olen yksin) otan usein mukaan jonkun täytetyn voileivän (Sinuhen juustokolmioleipä on aivan ihana) ja syön sen kotiin ajaessani. Otan myös usein jotain suuhuni jääkaapista tai kaapeista vaikka ei olisi ruoka-aika. Välillä syön jatkuvasti. Että se niistä terveellisistä ruokailutottumuksista. Jos ruualla syö järkevästi niin niitten välillä voi syödä sitten mitä lystää? En vie lapsiani pikaruokapaikkoihin (safkat on liian epäterveellisiä) vaikka itse niissä välillä viihdynkin tai viihtymisestä en tiedä, syön todella nopeasti. Mutta kai minulla sitten kuitenkin pysyy tasapaino kalorien ja liikunnan välillä. Tätäkin kirjoittaessa olen syönyt katkarapuja ja ruokakin olisi pian. Että hyvää päivää vaan! Minulla on makaronilaatikko uunissa. On tuossa pikkaisen kuulunut nurinaa että olisi nälkä mutta vielä hetki kestää ennen kuin loota on valmista. On minullakin nälkä, kaikista rapusista huolimatta.

P.S. Tein testin uudelleen ja jostain putkahti vielä kolme lisäkuukautta. Tuli eilen illalla tai tänään valehdeltua jostain tai sitten yön aikana mielipiteet muuttuivat (minulla tai testillä).