Leivoimme eilen lasten kanssa sämpylöitä. Joku typerä ahtoi itseensä taas nokare tolkulla raakaa taikinaa ja vatsaa nipisteli sitten melkein koko illan ja röyhdytti ihan saamaristi. Eikä se "typerys" ollut kumpikaan nappuloista vaan heidän höperöhkö äitinsä. Minä en vain osaa olla maistelematta taikinaa koska minusta leivonnaiset ovat parhaimmillaan raakoina. Kun ne sitten otetaan uunista niin minua äklöttää taikinaa syötyäni niin etten halua koska enää paistettuihin tuottaisiin. Nappulat kyllä yleensä tottelee kun kiellän syömästä taikinaa tolkuttomasta (nimimerkillä kokemusta on). Hiivataikinat pistää massussa kunnon bileet pystyyn ja makeat kakku-, muffini- yms. taikinat äklöttävät makeudellaan. Ja siltä kerta toisensa jälkeen kaapaisen itselleni pienet maistiaiset.

137190.jpg